Elä(i)mistä ja uskonnoista
Minun on helppo ymmärtää suomalaista kristittyä, samoin kuin israelilaista juutalaista tai jordanialaista muslimia. Kaikki me olemme Aabrahamin lapsia, ja nämä kolme suurta hiekka-apinoitten uskontoa ovat kuin kolme sisarta – tai oikeammin kolme veljeä, ovathan ne patriarkaatin tukipylväitä olleet siitä saakka kun naispuoliset jumalat ja muut sankarit siivottiin Jahven alta pois. Samoin minun on helppo ymmärtää miksi juutalainen, kristitty tai muslimi luopuu uskostaan. Toiseen lähes samanlaiseen vaihtamista en sitten ymmärrä yhtään. Minusta kristinusko on askel eteenpäin juutalaisuudesta ja islam askel taaksepäin kristinuskosta. Eläineettisesti ja ekologisesti ajatellen kristinusko on vähemmän pöljä, koska naudanlihan syöminen on vielä suurempi synti kuin sianlihan syöminen. Hindulaisuus on tässä mielessä näitä parempi uskonto. Sekin täytyy muuten hindulaisuuden eduksi vielä laskea, että minusta ajatus siitä että lehmää ei saa syödä koska se on pyhä, on paljon kauniimpi kuin se että sikaa ei saa syödä koska se on saastainen. Vanha testamentti on täynnä vastenmielisiä luetteloita ”saastaisista ja vihattavista eläimistä”. Ei mikään eläin ole saastainen. Siksikin vanhaHesarin vitsi, jossa Trump rinnastettiin sikaan, oli mauton. Älä moiti sikaa, siassa ei ole mitään vikaa.
Olen ikäväkseni pannut merkille että keskivertoarabeille on ominaista laaja-alainen yleissivistymättömyys. Muistan kauhistuneen epäuskoiset ilmeet kun kerroin että juutalaiset muistuttavat teitä enemmän kuin luulettekaan, niidenkin mielestä sianlihan syöminen on saastaista. Ja vielä suurempi oli ihmetys kun kuulivat että hindulaiset taas eivät voi syödä nautaa kun se on pyhä. En sitten viitsinyt sanoa että ekologisesti tarkastellen hindulaisuus on kyllä ainoa oikea uskonto koska naudanlihan syönti on vielä pahempi juttu ilmastolle kuin sianlihan syönti. Ja kanahan on ekologiselta jalanjäljeltään melkein kasvis.
Ajan mittaan uskonnot maallistuvat. Kristinuskolle ja juutalaisuudelle se Luojan kiitos on jo tapahtunut, islam vielä yrittää sinnikkäästi paluuta keskiaikaan. Islamin nykyinen rappiotila on säälittävä kun muistelee, miten kukoistava oli arabialainen Andalusia aikanaan, ei siellä kristittyjä eikä juutalaisia vainottu. Itse asiassa vielä 1970-luvulla esim. Afganistan, Turkki ja Iran olivat ihan kehittyneitä maita. Sitten tuli Khomeini ja pilasi kaiken. Jos minulta kysytään, se oli viime vuosidadan kolmen suurimman roiston joukossa. Ne muut ryökäleet olivat tietysti Stalin ja Hitler.
Iran on maailman synkimpiä takapajuloita yhdessä Saudi-Arabian ja Syyrian kanssa. Minä en jaksa nähdä mitään hyvää maassa jossa teloitetaan homoja ja jaellaan tappotuomioita suurille kirjailijoille. Sellaisia toki sielläkin joskus oli (esim. Rumi ja Nuwás muistaakseni ovat jostain sieltäpäin). On sääli että islamilaisen maailman kukoistuskausi on 800 vuoden takainen. Syyria oli kammottava poliisivaltio kunnes romahti kokonaan. Ei siitä enää mitään tule, antaisivat sen vaikka kurdeille, joilla ei omaa valtiota vielä ole. Enkä muuten ole kuullut kenestäkään jonka mielestä edes Saudi-Arabia olisi ihan OK. Saahan naiset jo ajaa siellä autolla, mutta mielestäni se ei vielä ihan riitä.
Juutalaisia ja mustalaisia on aina vainottu, koska he eivät vastoinkäymisten uhallakaan ole suostuneet luopumaan pateettisista ja ylpeistä heimopiirteistään. Molemmat olivat myös Hitlerin hampaissa, niin kuin homotkin. Mutta eivät ne mihinkään ole kadonneet, toisin kuin Hitler, tuo radikaalien häviäjien prototyyppi. Pienemmässä mittakaavassa samanlaisia hemmoja ovat myös Breivik ja Bouanane.
Hitler oli malliesimerkki myös siitä miten ateistikin voi käyttää uskontoa keppihevosena. Sehän lietsoi jo valmiiksi ilmassa leijunutta juutalaisvihaa korostamalla, että juutalaiset tappoivat Jeesuksen. Se olikin ainoa kerta kun Hitler Jeesukseen viittasi, ja taas meni väärin. Roomalaisethan Jeesuksen tappoivat.
Pahinta hulluudessa on sen tarttuvuus. Hitlerin hulluudesta tuli ongelma miljoonille muillekin. Kun olisikin vain se yksi veitikka järkikultansa hukannut ja pehmustetussa sellissä loppuikänsä paasannut.
Jos olisin oikea buddhalainen, en tappaisi edes hyttystä. Buddhalaisuus on iloisin ja ehdottomasti paras suuri maailmanuskonto, mutta se on eettisesti liian vaativa, onhan jopa Jeesuskin sitä. Ei meillä ole ketään joka Jeesusta seuraisi.